Niin, sen näkyvissä olevaa tulevaisuutta. Siihen on hyvä syynsä. Ainakin minulle.

Olen pitänyt ensin yhtä blogia Kauppalehdessä, sitten yrittänyt Uudessa Suomessa huonolla menestyksellä, palannut Kauppalehteen ja avannut varoiksi blogit ainakin myös Bloggerissa, Vuodatuksessa, Wordpressissä ja Aamulehdessä sekä Maaseudun Tulevaisuudessa.

Ja matkan varrella blogaamisesta on tullut harraste, jolla pidän päässäni toivottavasti vielä risteilevät aivosolut aktiivisena myös nyt eläkkeelle jäätyäni. Mutta mukaan on kieltämättä tullut muutakin. Ensin kokeilijasta tuli kirjoittelija aiheenaan ”niitä, näitä ja mielipiteitä”. Mutta ”niistä näistä” on yhä enemmän tullut yhteiskunnallisten mielipiteitten, suomalaisen demokratian ja nykymenon vaihtoehtojen käsittelyä.

Tähän taas on ollut syynä Vanhasen hallituksen mielestäni edesvastuuton käyttäytyminen ja toiminta. Kansakunnan hallituksesta on nyt tehty muutaman etujärjestöksi muuttuneen puolueen rahantekokone. Ja sen seurauksena köyhät ainakin köyhtyvät kiihtyvällä vauhdilla ja ilmeisesti rikkaat rikastuvat vastaavasti? Ja maa on hallituksen toimettomuuden vuoksi sukeltamassa kansallisen rakennemuutoksen, poliittisen lahjuskriisin ja globaalin markkinalaman seurauksena todella vaarallisen syvälle. Ja hallitusherrat odottavat rauhassa seuraavia vaaleja.

Mutta kyseiset asiat ilmeisesti kiinnostavat vain harvoja ja vielä harvempi haluaa niistä edes nimimerkin suojassa keskustella? Ja perustelujen esittämisen ja olevien asioiden kyseenalaistamisen pohjalta vielä harvemmat?  Kuitenkin meidän taloutemme ongelmat ovat seurausta demokratiamme ongelmista. Eikä kansantalouteen saada korjausta ennen kuin demokratian ongelmat saadaan korjattua. Eikä niitä taas saada korjattua ilman perusteellista kansallista keskustelua. Ja siltä puuttuu kansalaisten väline.

Kun sitten vielä nykyisten pääblogieni, siis Kauppalehden ja Aamulehden, blogialustat tuntuvat toimivan miten sattuu, niiden käytettävyys blogaajan kannalta jatkuvasti heikkenee, yhä vähemmän blogaajien mielipiteillä tuntuu olevan merkitystä kehitystyössä ja maksuton blogaaminen tulee jossain vaiheessa joka tapauksessa niissä tiensä päähän, olen alkanut miettiä. Ja vähitellen alan olla todella pohteissani.

Jotain tarttis tehdä. Vaan mitä?

Yksi vaihtoehdoista on perustaa haluamaani aihepiiriin paneutuva oma sosiaalinen media. Olkoon työnimenä vaikka Suomen parhaaksi tai Demokratiamme Sosiaalinen Media. Ei joukkoa samanlaisia, samanmielisiä blogaajia ja kommentoijia, vaan samasta aihepiiristä kiinnostuneitä omanlaisiaan, erilaisia ja erimielisiäkin ihmisiä.

Kun ainakaan omia rahoja ei minulla Niklas Herliinin määriä ole, blogipohjaksi muodostuisi väistämättä maksuton ning. Siis se sama pohja, jota Aamulehti käyttää mutta sen maksuton versio. Se mahdollistaa käytännössä blogaajille samat palvelut kuin Aamulehden maksullinen versio. Kuinka monta blogaajaa se mahdollistaa ja miten maksuttomuus mahdollisesti tätä ja käyttöä rajaa en vielä tiedä. Mutta ne eivät ole kysymyksinä ensisijaisia.

Keskeisimmät aloittamiseen liittyvät kysymykset ovat:

 

1. Miten löytää tarvittava kriittinen määrä blogaajia mukaan moiseen hullutteluun?
2. Miten saada turvattua mahdollisimman suuri lukijakunta ja erityisesti kommentoijakunta?

 

Kun ei parempaa keinoa tehdä ”markkinatutkimusta” tule mieleen, ajattelin julkaista tämän saman artikkelin kaikilla blogeillani. Oletan, että aihepiiristä kiinnostuneet blogaajat ottaisivat kantaa? Ainakin, jos he näkevät nykyisyyden ja tulevaisuuden yhtään samalla tavalla.

Kommentoi pyydän.

 

Metsähallitus hallinnoi yhtä kolmasosaa Suomen pinta-alasta. Nyt sen hallintomallia yritetään yksityistää?

Aikooko tämä hallitus ulkoistaa myös valtiomme alueesta 1/3 osan, 4.000.000 hehtaaria? Olin ymmärtänyt, että nykyinen ja edelliset hallituksen ovat myyneet jo kaiken kansalaisomaisuutemme. Mutta ilmeisesti maa- ja metsätalousministeriö, Kepu ja Sirkka-Liisa Anttila yllättää jälleen?

Tähän mennessä lähes jokainen ulkoistuspäätös on ajanut kiville. Pahimmoillaan saadut rahatkin on jo alv-lisineen ja puunmyynnin myyntitulon alennuksien lisäksi siirrtetty Kepulandiaan.
Ja Vanhanen lienee edelleen sitä mieltä, että keskenalaisista asioista ei keskustella. Eikä hän näe syytä edes hallituksen eroamiseen.

Onko Kepulta mennyt se vähäinenkään tolkku mikä sillä joskus on ollut?

Tämä on skandaalina, jopa suurempi kuin Kepun junailema vaali- ja puoluerahoitusrevohka. Nyt meiltä kansalaisilta myydään jopa maamme jalkojemme alta. Eikä kukaan tiedä mitään. Eikä vastaa mistään.

Erotkaa Matti Vanhanen, Sirkka-Liisa Anttila, Mauri Pekkarinen et. kumppanit.

PS.

Olen esittänyt moneen kertaan huoleni siitä mitä seuraa siitä, että Kepu on miehittänyt valtaosan substanssiministeriöistä. Olen tähän asti olettanut, että he vallassaoloaikanaan harjoittamallaan rekrytointipolitiikalla jättävät ministeriöihin viidennen kolonnansa. Olen myös ollut huolissani verorahojemme ylenmääräisestä siirtämisestä Kepulandiaan. Mutta ilmeisesti suurinta huolta pitäkin kantaa siitä, että 4.000.000 hehtaaria, 1/3 maamme pinta-alasta siirretään Kepulandian pesämunaksi. Myytäväksi ulkopuolisille.

 

 

Täytyy myöntää, että minua häiritsee suunnattomasti tapa, jolla EU-vaaleja tällä hetkellä kommentoidaan. Tulee tunne, että olipa kyse siitä ketkä tanssivat Tahtien Kanssa, tai siitä ketkä Tarttuvat Mikkiin, tai siitä kuka seuraavaksi poistetaan ties mistä, että sama pätisi myös EU-vaaleihin.

Kampanjoita ja ehdokkaita arvostellaan kaiken muun, paitsi ei niitten asioiden kannalta, joilla olisi merkitystä. Toisaalta kuinka voisimme edellyttää, että kansalaiset osaisivat kiinnittää huomionsa olennaiseen? Eihän olennainen ole ollut isossa huudossa menneinä vuosia. Eikä ole edelleenkään.

EU-vaaleissa ei kuitenkaan ole kyse Tosi-TVstä, ei missikisoista, jäätanssista ei edes Euroviisuista. Kyse on siitä keille henkilöille/puolueille haluamme antaa valtakirjan hoitaa puolestamme EUn yleisiä ja yhteisiä asioita. He eivät ole siellä myöskään hoitamassa meidän etujamme. He ovat huolehtimassa, että myös meidän näkemyksemme otetaan huomioon kokonaisuuden päätöksenteossa. EU-parlamenttikaan kun ei ole etujärjestö, laajalle levinneistä päinvastaisista käsityksistä huolimatta.

Muista siksi, edes sinä äänestää vastuullisesti. Vaihtoehtona myös Kirkkovene. Mutta käy äänestämässä.

Hesarin pääkirjoitus 16.5. kertoo, että ”On parempi äänestää edes vaalikoneen ehdokasta kuin jättää kokonaan äänestämättä.” Niinköhän?

 

Siitä olen pääkirjoituksen kanssa samaa mieltä, että parempi on äänestää kuin jättää kokonaan äänestämättä. Äänestäminen kun on demokraattiseksi itseään kuvaavassa yhteiskunnassa sekä kansalaisvelvollisuus että kansalaisoikeus. Ja jos äänestäjä kokee vaalikoneesta saavansa todellista apua ja löytää sieltä juuri se oikean, niin suositus toimii.

 

Mutta entäpä sitten, jos vaalikonekaan ei ole ollut riittävän hyvä myyjä? Ollaan siis tilanteessa, jossa äänestäjä perusteellisesti tutustunut ehdokkaisiin, suomalaisten puolueitten ohjelmiin ja jopa EU-parlamentin rooliin ja toimintatapaa ,eikä kaikesta perehtymisestään huolimatta löydä mieleistään ehdokas/puolue-yhdistelmää. Mitä sitten? Pitäisikö silloin jättää äänestämättä?

 

Oma vastaukseni on EI PIDÄ JÄTTÄÄ ÄÄNESTÄMÄTTÄ. Silloinkin pitää äänestää. Ja silloin ilmeisin vaihtoehto on äänestää joko tyhjää tai Ruksiliikkeen ja Kirkkoveneen vaaliliittoa.

 

Tyhjän äänestämisessä on vaaransa. Se voi saattaa, usein poliittisin perustein nimitetyt ääntenlaskijat liian suureen kiusaukseen. En kylläkään muista koskaan kuulleeni, että yksikään vaalivirkailija olisi jäänyt kiinni ”tyhjän vaalilipun täyttämisestä”. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö niin olisi voinut käydä. Itselläni ensi kerran heräsi epäilys viime kuntavaalien ääntenlaskennan yhteydessä. Tarkistuslaskennassa muistaakseni vajaat 10.000 Kirkkovenettä hävisi. Asialla voi toki olla aivan luonnollisetkin syyt.

 

Hämmästyttää kuitenkin Hesarin virallinen kanta, mitä asian käsittely pääkirjoituksena käsittääkseni kertoo. Joko äänestät henkilöä/puoluetta tai et äänestä. Missäköhän määrin siihen vaikuttaa sen rooli ainoana valtakunnallisena vallan sylikoirana? Pitäisi jopa yksittäiselle pääkirjoitustoimittajalle olla selvää, että on mahdollista myös äänestää Kirkkovenettä.

 

Itse asiassa Hesarille voisi heittää kysymyksen: Kumpi on parempi, nukkua vai äänestää Kirkkovenettä?

 

Vai sopisiko vielä kärjistää: Mikä on parempi nukkua, äänestää protestipuoluetta(mitä tahansa) vai äänestää Kirkkovenettä?

 

Kannattaa muistaa, että kaikki annetut äänet ovat äänestäjien kannanotto ja ne lasketaan. Nukkuvien ääniä ei lasketa, juuri koska niitä ei ole. Ne ovat yksinomaan vähennyslaskun tulos.